Prosum

Vuoden gradu 2017: Välikaupunki jalankulkijan silmin

Perjantai 8.12.2017 klo 10:36 - Veera Helle


Ilokseni SUM ry palkitsi graduni tittelillä Vuoden gradu, ja tämän postauksen myötä esittelen työtä lähemmin. Työ otsikolla “ Välikaupunki jalankulkijan silmin – Kokemuksellisuuteen perustuva tutkimus reitin valinnasta” tarkastettiin keväällä Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksella.

Kokemuksellisuus ja ihmisläheisyys, human-scale, ovat pinnalla suunnittelun monella eri saralla. Kokemuksellisuus vaikuttaa kulkumuodoista etenkin jalankulkijan reitin valintaan, ja toimivien jalankulkuympäristöjen suunnittelu on oleellista jalankulun terveydellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten hyötyjen saavutettamiseksi.

Viimeisen 60 vuoden aikana kaupunkien väestö Euroopassa kasvanut 33 %, mutta ala 78 %.  Rakennettu ympäristö laajenee periurbaniaan, välikaupunkiin. Tutkimuksellisesti tämä alue on jäänyt vähemmälle huomiolle verrattuna esimerkiksi kaupunkikeskuksiin.

Mitä tarkoitetaan välikaupungilla? Thomas Sieverts, joka on kirjoittanut mainion kirjan käsitteestä Zwischenstadt, kuvaa sitä ”tilaksi kaupungin ja maaseudun välissä”. Pasi Mäenpää taas käsittelee urbaanin erilaisia todellisuuksia jakaen ne ydin- väli- ja seutukaupunkiin. Välikaupungilla yhteys kantakaupunkiin, mutta monipuolinset asutusmahdollisuudet ja vaihteleva ympäristö. Välikaupunki on osa kaupungin monikasvoisuutta.

Tutkimukseni tapauksessa suomalaista välikaupunkia edustaa Kuninkaankolmio, joka sijoittuu Helsingin, Espoon ja Vantaan rajalle. Kokemuksellisuutta ja reittejä kuvaava aineisto tuli Marketta Kytän tiimiltä Aalto-yliopistosta. Aineisto oli kerätty Kuninkaankolmiossa vuonna 2011 Laatureitti-projektissa. PehmoGIS-kyselyn tarkoitus oli kysyä Kuninkaankolmion asukkaiden liikkumistottumuksia ja toiveita.

Tutkimuksen kannalta oleellinen kysymys tässä kyselyssä oli toiminto, jossa vastaaja piirsi kartalle reitit, joita hän kulki usein jalan. Vastaajan piirrettyä reitin kartalle, tuli vastattavaksi laadullisuutta kuvaava lisäkysymys ”Millainen reitti mielestäsi on” valmiiksi annettujen seitsemän vaihtoehdon pohjalta sekä mahdollisuus antaa kommentteja sanallisesti. PehmoGIS-menetelmän, joka tunnetaan myös nimellä PPGIS, etuna on se, että kyselyaineisto on kytketty paikkatietoon.

veera1.JPG
Kuva 1 Kuvankaappaus kyselynäkymästä. 

Tulokset osoittavat, että Kuninkaankolmion asukkaat ovat tyytyväisiä arkiseen elinympäristöönsä ja kulkevat paljon jalan. Piirrettyjä jalankulkureittejä oli yhteensä 655. Positiivisesti miellettyjä reittejä on enemmän kuin negatiivisia; 66% reiteistä. Positiivisesti koetut reitit olivat siis useammin kuljettuja sekä myös pidempiä negatiivisesti koettuihin verrattuna.

Seuraavista tiheyskartoista voi havainnoida, missä reitit enimäkseen kulkivat. Hyviksi koetut reitit painottuivat viheralueille, ei kovin yllättäen, kun taas negatiivisesti koetut etenkin juna-asemien ympäristöön.

veera2.jpg

Kuva 2 Reittien esiintyvyys: punaisella positiivisesti arvotetut, ja sinisellä negatiivisesti arvotetut.

Palvelutarjontaan nähden alueella käytetään vähän joukkoliikennettä. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä rohkea arvio, että juna-asemien kävely-ympäristöjen parantamisella olisi positiivinen vaikutus myös joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvuun.

Tutkimuksen toisessa vaiheessa vertasin teoreettisesti hyvää jalankulkuympäristöä asukkaiden vastauksiin. Vertailu tehtiin juontamalla aiemmista tutkimuksista tekijöitä, jotka ovat osoittaneet merkityksensä jalankulkuympäristöön, ja kokoamalla näistä GIS-taso. Tekijöiksi muodostuivat matalat ajonopeudet, liikenteen melutaso, katupuut, laaja palvelutarjonta sekä sosiaalinen turvallisuuden tunne.

Mielenkiintoisesti, näillä mittareilla parhaat alueet eivät osuneet suoraan toisiinsa asukkaiden merkitsemien reittien kanssa. Osittain kyse on tarkkuustasojen erilaisuudesta, osaltaan siitä, ettei laatukäsitteistöä voi tuoda suoraan välikaupungin maailmaan. Keskusta-alueiden teoreettisesti hyvää jalankulkuympäristöä ei voida suoraan tuoda monikasvoiseen välikaupunkiin, vaan sitä tulisi tarkastella sen omista lähtökohdista.

Ympäristön koettu laatu vaikuttaa reitin valintaan ja pituuteen kuitenkin myös välikaupungissa. Saadut tulokset rohkaisevat lisätutkimuksiin koskien koetun saavutettavuuden ja fyysisen ympäristön suhdetta, ja näyttää mielenkiintoisia puolia kaupunkiympäristöstä, kun tutkimme kvantitiivisia ja kvalitatiivisia aineistoja päällekäin.

Kiitän Harry Schulmania ohjauksesta, Marketta Kyttää aineistosta ja SUM ry:tä tunnustuksesta.

Mikäli haluat perehtyä tarkemmin menetelmiin, aineistoihin, tuloksiin ja lähteisiin, löytyy työ kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston palvelusta täällä. Mikäli heräsi kysyttävää tai kommentoitavaa, voi ottaa yhteyttä: veera ät spatialist piste city

Avainsanat: Vuoden gradu, jalankulku, välikaupunki


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini