Prosum

Vierailulla Vihdissä

Sunnuntai 4.11.2018 klo 16:15 - Martta Pirttioja

Viimeisin organisaatioekskursio vei joukon SUMilaisia sekä muutaman innokkaan Urban Studies and Planning -maisteriohjelman kansainvälisen opiskelijan kohti yhtä KUUMA-kunnista. Hyppäsimme Nummelaan vievään bussiin ja matka kohti Vihdin kunnanvirastoa saattoi alkaa!

vihti-ryhmakuva.jpg

Ekskursio kiinnosti sekä opiskelijoita että jo työelämässä olevia. Eturivissä Petra Ståhl ja Mikko Laukkanen. 

Vastaan meidät otti kontaktimme yleiskaavasuunnittelija Mikko Laukkanen ja elinvoimajohtaja Petra Ståhl. Laukkanen on valmistunut kandidaatiksi Vaasan yliopistosta pääaineenaan aluetiede. Maisterin tutkinnon hän suoritti Helsingin yliopistolla suunnittelumaantiede suuntautumisalanaan. Laukkanen on suorittanut puolet myös Aalto-yliopiston Spatial Planning and Transportation Engineering -maisteriohjelmasta. Ennen Vihdin kunnalle tuloa hän työskenteli Rambollin kestävä kaupunkikehitys -yksikössä.

Aloitimme tutustumalla juuri kaavoitettuun Sepänpihaan, jonka toivotaan osaltaan vastaavan Vihdin tämänhetkisiin haasteisiin. Tuleva Sepänpihan alue sijaitsee Nummelan taajamassa, joten palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Alueelle on tulossa Vihdin mittapuulla pieniä tontteja ja asuntoja (noin 100 m2), vaikka pientaloalue onkin kyseessä. Myös asuinympäristön laatuun pyritään kiinnittämään erityisen paljon huomiota. Ståhl kertoikin, että tonttien menekki on ollut parempi muuhun Vihtiin verrattuna. 

Pajuniitty_Sepanpiha_1_nuolet-1429x7872.jpg

Sepänpihan uuden asuinalueen sijoittuminen Nummelassa. Kuva: vihti.fi

Vihdin keskeisin haaste juuri nyt on väestönkasvun heikentyminen, joka kielii etenkin asumispreferenssien muutoksesta. Kehyskuntien tontit eivät kiinnosta samaan tahtiin kuin ennen, kun etenkin lapsiperheet jäävät mieluummin parempien palveluiden läheisyyteen kaupunkimaisemmille alueille. Myöskään suurten tonttien hoitoon ei haluta käyttää kaikkea vapaa-aikaa. Vihdillä on kuitenkin tarjottavanaan paitsi kaunis mäkinen luonto ja viehättävää pikkukaupungin tunnelma myös pääkaupunkiseutua matalammat asumiskustannukset. Tulevaisuudessa myös suunniteltu oikorata Espoosta Saloon parantaisi liikenneyhteyksiä merkittävästi Helsinkiin ja Turkuun. Sepänpihahankkeessa pyritään käyttämään hyödyksi Vihdin vahvuuksia samalla vastaten tämän hetken asumistoiveisiin.

Sepänpihaan ja Vihdin yleiseen tilanteeseen ja tunnuslukuihin tutustumisen jälkeen saimme nähdä vilauksen upouudesta strategisesta yleiskaavasta, jonka valmisteluaineisto asetetaan nähtäville 7.11.2018. Kaavasuunnittelua varten on käytetty sekä konsulttien apua että osallistettu runsaasti myös vihtiläisiä asukkaita. Kaavan suunnittelusta vastannut Laukkanen kertoo, että keskeisinä tavoitteina on tiivistää nykyisiä taajamia ja toisaalta keskittää myös hajarakentamista kylien ympäristöön, joka on Vihdin tahtotilan mukaista kehitystä. Laukkanen sanookin, että kaava tulee toimimaan kunnan strategian ja brändin tilallisena representaationa. Kaavassa vilahtelee esimerkiksi sellaisia termejä ja symboleita kuten luontohelmi ja kylätimantti, joiden on tarkoitus nostaa esiin Vihdille ominaisia ympäristöjä. Nämä alabrändit osaltaan rakentavat Vihdin kokonaisbrändiä, johon on panostettu runsaasti viime vuosina uutta kaupunkilogoa ja visuaalista ilmettä myöten.

vihti_kotinayttely_logo_rgb.jpgvihti-branditunnus-pysty-cmyk-vihrea.png

Vihdin vuonna 2017 julkistettu uusi logo (oikealla) sekä Sepänpihan hankkeen logo, joka mukailee samaa visuaalista ilmettä. Kuvat: vihti.fi

Jäämme innolla odottamaan Vihdin strategisen yleiskaavan virallista julkaisua! Jos Sepänpihan alue jäi kiinnostamaan, pääsee jopa asuntoihin kurkistamaan sisään kesällä 2020 järjestettävässä Kotinäyttelyssä. Talojen rakentumista voi seurata jo nyt blogien kautta, jotka on listattu täällä: https://www.vihti.fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/sepanpiha/.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ekskursio, Vihti, yleiskaava

Villissä Vallisaaressa

Sunnuntai 10.9.2017 - Martta Pirttioja

SUM ry järjesti kesän kunniaksi after work -tapahtuman retkenä Vallisaareen ja sen vieressä sijaitsevaan pienempään Kuninkaansaareen 6. heinäkuuta. 17 sumilaista hyppäsi lauttaan töiden jälkeen ja suuntasi saareen, jossa yllättävän aurinkoinen ja lämmin sää helli osallistujia. Yleisölle vuonna 2016 avautunut saarikokonaisuus oli osalle retkeläisistä vielä uusi tuttavuus, kuten itsellenikin. Ilmeisimmin saaret olivat olleet hyvinkin suosittuja viime kesänä, mutta nyt ihmismassoista ei ollut tietoakaan. Vain päivää retkemme jälkeen Helsingin Sanomat uutisoikin, että uusissa virkistysaarissa ei ole ollut tänä kesänä ruuhkaa. (HS 7.7.2017) Edes tämän kesän uutuus, Isosaari, ei ole houkutellut ihmisiä samalla tavalla kuin Vallisaari viime vuonna. Lieneekö syy sateisen ja kolean kesäsään vai uutuudenviehätyksen hiipumisen, mene ja tiedä. 

vallisaari_metsahallitus.webp

Vallisaareen ja Kuninkaansaareen on helpoin tutustua karttaan merkityn reitin avulla.

Kuva: Metsähallitus

Vallisaaren hoitamisesta vastaa Metsähallitus ja ensivaikutelma Vallisaaresta olikin rehevä ja villi - siis hyvin toisenlainen kuin viereisestä Suomenlinnasta. Näiden kahden ei voikaan katsoa olevan kilpailevia kohteita vaan ne tarjoavat hyvin erilaisia saaristokokemuksia. Selvästi omanlaisekseen on profiloitunut myös muutamia vuosia aiemmin yleisölle avautunut pieni Lonna, jossa pääpaino on ravintolatoiminnassa ja juhlimisessa. Vallisaarestakin toki löytyy pari ravintolaa ja terassia ja ilmeisesti lisää on myös tulossa. Saaren potentiaalia täydennysrakentamisen suhteen tutkitaan, joskin suurin osa on tarkoitus jättää nykyiselleen. 

Asutus ei olisi uutta saaressa, sillä asukkaita on ollut enimmillään jopa muutama sata ja viimeiset vakituiset asukkaat muuttivat pois vasta 1996. Uusi rakentaminen tulisikin sijoittumaan vanhan kylän alueelle ja ympäristöön. Luontoalueiden säilyttäminen sellaisenaan onkin tärkeää, sillä Vallisaari ja Kuninkaansaari muodostavat luontoarvoiltaan ainutlaatuisen kokonaisuuden koko Suomen mittakaavassa. 

vallisaari_millaKallio.jpg

SUMilaisia nauttimassa eväitä aurinkoisessa Vallisaaressa.

Kuva: Milla Kallio

Luonnon lisäksi Vallisaaressa kiehtoo historia. Saaressa on mahdollisesti ollut rakennuksia jo 1500-luvulla ja se on siitä lähtien toiminut pääasiassa armeijan käytössä ensin Ruotsin ja sitten Venäjän vallan alla ja myöhemmin itsenäisyyden aikana aina viime vuosiin asti. Monelle intin käyneelle saari olikin entuudestaan tuttu. Suurin osa Vallisaaressa olevista rakennuksista liittyykin armeijan erilaisiin toimintoihin. Parhaiten kaikki kiinnostavat kohteet saa kierrettyä merkiittyä reittiä seuraamalla. Yksi kuuluisimpia paikkoja lienee Kuolemanlaakso, jossa tapahtui tuhoisa räjähdysonnettomuus vuonna 1937. 

Historian lisäksi Valli- ja Kuninkaansaarella on valoisa tulevaisuus osana merellisen Helsingin virkistyspalveluita. Vuonna 2016 Helsingin kaupunki kumppaneineen järjesti myös Puhdas Vallisaari -ideakilpailun, jossa saarteen suunnitteluun yhdistyi matkailun edellytykset sekä cleantech-liiketoiminta. 

Lähteet: Metsähallitus, Helsingin kaupunki, Helsingin Sanomat

1 kommentti . Avainsanat: Vallisaari, Helsinki, Ekskursio