Prosum

Vuoden gradu 2017: Välikaupunki jalankulkijan silmin

Perjantai 8.12.2017 klo 10:36 - Veera Helle

Ilokseni SUM ry palkitsi graduni tittelillä Vuoden gradu, ja tämän postauksen myötä esittelen työtä lähemmin. Työ otsikolla “ Välikaupunki jalankulkijan silmin – Kokemuksellisuuteen perustuva tutkimus reitin valinnasta” tarkastettiin keväällä Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksella.

Kokemuksellisuus ja ihmisläheisyys, human-scale, ovat pinnalla suunnittelun monella eri saralla. Kokemuksellisuus vaikuttaa kulkumuodoista etenkin jalankulkijan reitin valintaan, ja toimivien jalankulkuympäristöjen suunnittelu on oleellista jalankulun terveydellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten hyötyjen saavutettamiseksi.

Viimeisen 60 vuoden aikana kaupunkien väestö Euroopassa kasvanut 33 %, mutta ala 78 %.  Rakennettu ympäristö laajenee periurbaniaan, välikaupunkiin. Tutkimuksellisesti tämä alue on jäänyt vähemmälle huomiolle verrattuna esimerkiksi kaupunkikeskuksiin.

Mitä tarkoitetaan välikaupungilla? Thomas Sieverts, joka on kirjoittanut mainion kirjan käsitteestä Zwischenstadt, kuvaa sitä ”tilaksi kaupungin ja maaseudun välissä”. Pasi Mäenpää taas käsittelee urbaanin erilaisia todellisuuksia jakaen ne ydin- väli- ja seutukaupunkiin. Välikaupungilla yhteys kantakaupunkiin, mutta monipuolinset asutusmahdollisuudet ja vaihteleva ympäristö. Välikaupunki on osa kaupungin monikasvoisuutta.

Tutkimukseni tapauksessa suomalaista välikaupunkia edustaa Kuninkaankolmio, joka sijoittuu Helsingin, Espoon ja Vantaan rajalle. Kokemuksellisuutta ja reittejä kuvaava aineisto tuli Marketta Kytän tiimiltä Aalto-yliopistosta. Aineisto oli kerätty Kuninkaankolmiossa vuonna 2011 Laatureitti-projektissa. PehmoGIS-kyselyn tarkoitus oli kysyä Kuninkaankolmion asukkaiden liikkumistottumuksia ja toiveita.

Tutkimuksen kannalta oleellinen kysymys tässä kyselyssä oli toiminto, jossa vastaaja piirsi kartalle reitit, joita hän kulki usein jalan. Vastaajan piirrettyä reitin kartalle, tuli vastattavaksi laadullisuutta kuvaava lisäkysymys ”Millainen reitti mielestäsi on” valmiiksi annettujen seitsemän vaihtoehdon pohjalta sekä mahdollisuus antaa kommentteja sanallisesti. PehmoGIS-menetelmän, joka tunnetaan myös nimellä PPGIS, etuna on se, että kyselyaineisto on kytketty paikkatietoon.

veera1.JPG
Kuva 1 Kuvankaappaus kyselynäkymästä. 

Tulokset osoittavat, että Kuninkaankolmion asukkaat ovat tyytyväisiä arkiseen elinympäristöönsä ja kulkevat paljon jalan. Piirrettyjä jalankulkureittejä oli yhteensä 655. Positiivisesti miellettyjä reittejä on enemmän kuin negatiivisia; 66% reiteistä. Positiivisesti koetut reitit olivat siis useammin kuljettuja sekä myös pidempiä negatiivisesti koettuihin verrattuna.

Seuraavista tiheyskartoista voi havainnoida, missä reitit enimäkseen kulkivat. Hyviksi koetut reitit painottuivat viheralueille, ei kovin yllättäen, kun taas negatiivisesti koetut etenkin juna-asemien ympäristöön.

veera2.jpg

Kuva 2 Reittien esiintyvyys: punaisella positiivisesti arvotetut, ja sinisellä negatiivisesti arvotetut.

Palvelutarjontaan nähden alueella käytetään vähän joukkoliikennettä. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä rohkea arvio, että juna-asemien kävely-ympäristöjen parantamisella olisi positiivinen vaikutus myös joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvuun.

Tutkimuksen toisessa vaiheessa vertasin teoreettisesti hyvää jalankulkuympäristöä asukkaiden vastauksiin. Vertailu tehtiin juontamalla aiemmista tutkimuksista tekijöitä, jotka ovat osoittaneet merkityksensä jalankulkuympäristöön, ja kokoamalla näistä GIS-taso. Tekijöiksi muodostuivat matalat ajonopeudet, liikenteen melutaso, katupuut, laaja palvelutarjonta sekä sosiaalinen turvallisuuden tunne.

Mielenkiintoisesti, näillä mittareilla parhaat alueet eivät osuneet suoraan toisiinsa asukkaiden merkitsemien reittien kanssa. Osittain kyse on tarkkuustasojen erilaisuudesta, osaltaan siitä, ettei laatukäsitteistöä voi tuoda suoraan välikaupungin maailmaan. Keskusta-alueiden teoreettisesti hyvää jalankulkuympäristöä ei voida suoraan tuoda monikasvoiseen välikaupunkiin, vaan sitä tulisi tarkastella sen omista lähtökohdista.

Ympäristön koettu laatu vaikuttaa reitin valintaan ja pituuteen kuitenkin myös välikaupungissa. Saadut tulokset rohkaisevat lisätutkimuksiin koskien koetun saavutettavuuden ja fyysisen ympäristön suhdetta, ja näyttää mielenkiintoisia puolia kaupunkiympäristöstä, kun tutkimme kvantitiivisia ja kvalitatiivisia aineistoja päällekäin.

Kiitän Harry Schulmania ohjauksesta, Marketta Kyttää aineistosta ja SUM ry:tä tunnustuksesta.

Mikäli haluat perehtyä tarkemmin menetelmiin, aineistoihin, tuloksiin ja lähteisiin, löytyy työ kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston palvelusta täällä. Mikäli heräsi kysyttävää tai kommentoitavaa, voi ottaa yhteyttä: veera ät spatialist piste city

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuoden gradu, jalankulku, välikaupunki

Tunnelmia syysseminaarista

Tiistai 28.11.2017 klo 18:47 - Martta Pirttioja

14.11. oli taas aika kokoontua SUM ry:n perinteisen syysseminaarin merkeissä. Paikkana toimi viime vuodesta tuttu (joskin sisustukseltaan uudistunut) tila Radisson Blu Seaside -hotellin yläkerrassa. Paikalle oli jälleen saapunut mukavankokoinen joukkio suunnittelumaantieteilijöitä. Seminaari oli myös houkutellut uusia jäseniä liittymään järjestöömme. 

syyssemma1.JPG

Illan aluksi ruokailun yhteydessä esiteltiin vuoden gradu -palkinnon voittaneen Veera Helteen työtä. Veeran mielenkiintoisen työn aiheena oli Välikaupunki jalankulkijan silmin – Kokemukselliseen tietoon perustuva tutkimus reitin valinnasta. Arvovaltaisen raatimme vakuutti erityisesti aiheen ajakohtaisuus sekä vähemmän käytetyn välikaupunki-termin käsittely. Veeralta saamme vielä erillisen blogi-kirjoituksen aiheesta.

Varsinaisena ohjelmanumerona oli viime aikoina paljon puhuttanut Helsingin yliopiston opintouudistus ja sen vaikutukset maantieteen opetukseen sekä aivan uudet suunnitteluun keskittyneet maisteriohjelmat. Maantieteen puolella ihmismaantieteen aineet on yhdistetty ihmis- ja kaupunkimaantiede ja alueellinen suunnittelu -nimen alle. Vieraana oli Aalto-yliopistosta professori Marketta Kyttä, joka vastaa Spatial Planning and Transportation Engineering -maisteriohjelmasta ja maantieteen osastolta tuttu professori Mari Vaattovaara, joka on ollut perustamassa myös uutta monitieteistä Urban Studies and Planning -ohjelmaa. Maankäytön ja kaupunkien suunnittelusta kiinnostuneille onkin tarjolla yhtäkkiä useampi suuntautumisvaihtoehto, mutta samalla suunnittelumaantiede on nimenä maisteriohjelmien nimistä kadonnut.

syyssemma2.JPG

Molemmat professorit esittelivät maisteriohjelmiaan, jonka jälkeen käynnistyi paneelikeskustelu, jota vetämään olimme onneksemme saaneet Pinja Myllykosken, jolle maisteriohjelman valinta on ajankohtainen. Teema kiinnosti kuitenkin selvästi myös pidemmälle opinnoissaan ehtineitä ja valmistuneita ja olimmekin jo ilmoittautumislomakkella saaneet kiinnostavia kysymyksiä liittyen myös työelämän vaatimuksiin ja suunnittelumaantieteilijän identiteettiin.


Kokosin alle omia mietteitäni keskustelusta:

  1. Spatial Planning and Transportation Engineering korostaa liikennesuunnitteluymmärryksen merkitystä osana maankäytön suunnittelua

  2. Spatial Planning and Transportation Engineering tähtää planner-profession luomiseen

  3. Urban Studies and Planning -ohjelmasta voi valmistua monella eri nimikkeellä eikä varsinaisesti suunnittelijaksi

  4. Urban Studies and Planning on tutkimussuuntautuneempi kuin Spatial Planning and Transportation Engineering

  5. Ihmis- ja kaupunkimaantiede ja alueellinen suunnittelu jäi keskustelussa varjoon ja sen rooli suhteessa muihin jäi epäselväksi. Oli harmi, että professori Sami Moisio ei päässyt paikalle

syyssemma3.JPG

Kaiken kaikkiaan on kuitenkin erittäin positiivista, että aluesuunnittelukoulutukseen on alettu kiinnittää enemmän huomiota myös Suomessa, jossa arkkitehdit ja insinöörit ovat pitkään dominoineet suunnittelukenttää. Siitä voidaan toki olla monta mieltä, onko koulutuksen hajauttaminen oikea suunta.  Keskustelua saa jatkaa kommenttiboksissa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Syysseminaari, Vuoden gradu, Urban Studies and Planning, Spatial Planning and Transportation Engineering, maantieteen maisteriohjelma